Life has
been so hectic recently that I havent had time to write my blog. It is totally
time for a new page in my life.
On ollut niin kiireistä, että en ole edes blogia ehtinyt
päivittää. On todellakin aika uudelle sivulle mun elämässä.
I was hired
for customer service host and that is the job I have been doing the last 9
months after my training. In the beginning I loved the job but after a while
everything becomes a routine and the job is not that exiting anymore. I was
planning to apply something else but I was not sure if I am ready yet. Then we had an open position in our team and
I doubted a lot if I should apply or not. Luckily I have people around me who
believe in me and pushed me really hard to make me believe more to myself and I
applied. And now I have been in my new position for almost 3 months. Now I am
Service Manager for the Nordic team. I work Monday-Friday from 9 to 5. So no
more shifts for me. Basically I take care of the call center; about our
services, quality and performance. I need to write and read reports, motivate
people and coach. It is really challenging, interesting and demanding job.
Every day I go to work excited; there is so much to learn. Slowly but surely as I am telling to
everyone.
Alunperin tulin Kapkaupunkiin asiakaspalvelijaksi. Tehtävänä
oli pitää huolta pelaajista ja tarjota parasta mahdollista palvelua. Työ oli
alkuun erittäin kiinnostavaa ja jännittävää mutta kun tulee rutiinit ja on pikku
hiljaa oppinut lähes kaiken opittavan, työ muuttuu hiukan tylsähköksi. Meidän
firmassa korostetaan sitä miten eteneminen on helppoa ja olinkin aatellut, että
haen jotain toista paikkaa mutta en ollut varma oonko valmis. Sitten tuli
hakuun paikka meidän omasta tiimistä. En uskonut itseeni alkuun tarpeeksi ja
ensin meinasinkin skipata koko hakuprosessin mutta onneksi on ihmisiä ympärilä
jotka uskoo muhun enemmän kun minä itse ja laittoivat mut hakemaan paikkaa. Nyt
on takana kolmisen kuukautta Service Managerin hommia. Työaika on maanantaista
perjantaihin, yhdeksästä viiteen. Ei enää vuortyötä mulle. Periaatteessa pidän huolta meidän palveluista,
siitä että asiat toimii ja tehdään oikein ja tarpeeksi. Teen ja luen raportteja
ja opettelen ymmärtämään asioita. Paljon on opittavaa ja työ on haastavaa mutta
joka päivä meen töihin yhtä innoissani. Hitaasti mutta varmasti.
My roommate
has changed now. It is so weird. I did not realize before how many routines I
have made with my old roommate. I always thought I can live with whomever
whenever but now I have noticed it is actually quite hard for me to change from
my old routines and make new ones. But everything is fine, just no more Spanish
in this house, maybe Swedish one day (my new roomie is Swedish).
Kämppiskin on jo vaihtunut. Huh huh kun on outoa. En edes
tajunnut miten paljon on tullut muodostettua rutiineja vanhan kämppiksen
kanssa. Aina on tullut aateltua, että kyllä minä tulen kenen kanssa toimeen
vaan mutta nyt on tullut huomattua, että kyllä se vaatii multakin ponnisteluja
vaihtaa vanhoista rutiineista uusiin. Mutta kaikki hyvin, enää ei puhuta tässä
asunnossa Espanjaa mutta ehkä vielä joku päivä ruotsia (uusi kämppis on
ruotsalainen!).
Not only my
old roomie left but also my other good friend went back to Sweden. That is a
reason that people I spend time with, has changed. I am sad that the people
with who I started my Africa adventure is now gone but in the same time I am
happy that I have met now all the new people. As they say, when one door
closes, other opens. Now I have been
also having a car for a while, my colleague went for one month holiday and she
left her car for me. It is so nice to train in the morning and then drive to
work or go grocery shopping whenever I want and buy anything regardless how
heavy it is!
Mun vanhan kämppiksen lisäksi lähti myös mun toinen hyvä
ystävä joten seurakin on jonkin verran vaihtunut viime aikoina. Oon surullinen,
että ystävät joittenka kanssa alotin Afrikkaseikkailun on nyt lähteneet mutta
toisaalta oon iloinen, että nyt oon tehnyt uusia mahtavia ystäviä. Niinhän se
menee, että kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen avautuu. Nyt oon myös
harjotellut omistamaan auton, työkaveri
lähti kuukaudeksi lomalle niin mulla on sen aikaa sen auto käytössä.
Onhan se lepposta kun voi ajaa aamusin treenaamaan ennen töitä tai mennä
kauppaan kun siltä tuntuu ja ostaa kuinka painavia asioita tahansa kun on auto
millä niitä kuljettaa!
